Mitä hyvää tässäkin nyt on?

Osa katsoo pilviä, toiset näkee auringon.

Teemme joka päivä valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kyse voi olla pienistä tai isoista valinnoista. Osan tiedostamme, osaa emme edes huomaa tekevämme. Ympäristömme on täynnä ohjeita siitä mitä tulisi tehdä ja mitä ei tulisi voidakseen hyvin. Useimmat näistä hyvää tarkoittavista ohjeista, tarinoista ja ristiriitaisista tutkimuksista vain hämmentää ja ahdistaa. Tulee tunne, että mikään ei riitä. Tekee mieli heittää hanskat tiskiin.

Siksi en ohjaakaan sinua ajattelemaan sitä mikä on pielessä, missä olisi parannettavaa tai muutettavaa. Siihen saamme elämässämme aivan tarpeeksi ohjausta. Sen sijaan suosittelen miettimään sitä mikä on hyvin, mitkä asiat ovat järjestyksessä, mistä ei tarvitse murehtia. Kiitollisuus hyvistä asioista ei ainoastaan paranna mielenterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, vaan viimeisimpien Harwardin yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan myös pidentää elinikää.

Kun siirrämme ajatustemme valokeilan asioihin, joista olemme kiitollisia, huomaamme niiden kasvavan. Kaikki ei olekaan pielessä. Kun koulutamme aivojamme huomioimaan hyvää ympärillämme, teemme sitä yhä enemmän ja automaattisemmin. Eikä se jää siihen. Hyvät asiat, ajatukset ja tunteet myös tarttuvat. Kultainen sääntökin perustuu tähän.

Me ihmiset peilaamme itseämme toisista ja kun näemme hyviä asioita toisen pienissä eleissä, hymyn kareissa, sanojen väreissä, alamme myös heijastaa niitä takaisin. Yllättäen saatamme olla osa hyvän vallankumousta arjen kohtaamisissa perheessä, työtiimissä, harrastusporukassa, kaupungin kaduilla. Älä siis yhtään vähättele omaa osaasi hyvinvointijohtajana. Aina kannattaa kysyä itseltään, mitä hyvää tässäkin nyt on?