Jos emme tietoisesti johda hyvinvointia, johtaa pahoinvointi meitä

Mitä jos emme enää antaisi pahoinvoinnin ohjata meitä, vaan ottaisimme hyvinvoinnin johtamisen omiin käsiimme? Hyvinvointi ei synny sattumalta – se vaatii ennakointia, huolenpitoa ja kykyä nähdä isompi kuva. Nyt on aika siirtyä reaktiivisesta toiminnasta aktiiviseen tulevaisuuden rakentamiseen. Meillä on valta luoda parempia arjen ratkaisuja, jotka tukevat niin yksilöiden kuin yhteisöjen hyvinvointia. Minkälaisen huomisen sinä haluat olla luomassa?

Mihin suuntaan haluat osoittaa?

Väitän, että jos emme tietoisesti johda hyvinvointia yksilöinä, yhteisöinä, yhteiskuntana, johtaa pahoinvointi meitä. Näemme tämän jo monilla elämänaloilla. Ihmisiä ja asioita hoidetaan vasta kun ne ovat ehtineet pahasti hajota ja tulehtua eikä elämä ei voi jatkua enää entisellään. Olemme kuin kaverini laskettelumäessä. Hän hyppäsi, kaatui ja jalkaan sattui. Sen sijaan, että hän olisi mennyt lepuuttamaan jalkaansa hän kuin varmistaakseen jalan hajoamisen, hyppäsi vielä uudestaan. Silloin sattui paljon ja hän saattoi olla varma, että jalka oli murtunut. Meidän ei välttämättä tarvitsisi tehdä niin. Voimme paremmin huomenna, jos huolehdimme hyvinvoinnista jo tänään.

hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin ristiaallokko

Me jokainen huolehdimme omasta ja lähimmäistemme hyvinvoinnistamme monin eri tavoin. Olemmekin monilla mittareilla terveempiä kuin koskaan. Samaan aikaan monet hyvinvoinnin ongelmat kasaantuvat ja kroonistuvat. Emme voi sulkea silmiämme pahenevilta mielenterveydenhaasteilta, pandemioilta, luonnon hätätilalta, polarisaatiolta yhteiskunnassa. Hyvinvointi ja pahoinvointi ovat läsnä samaan aikaan. Hyvinvointiimme vaikuttavat vahvasti fyysisten tekijöiden lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja systeemiset tekijät. Hyvinvointia tuleekin tarkastella kaikilla näillä tasoilla samaan aikaan ottaen huomioon erilaiset näkökulmat, kokemukset ja vaikutusten kasaantumisen. Harva hyvinvoinnin haaste on enää hoidettavissa kuin sairaudet, johon tehdään diagnoosi ja annetaan lääke, joka parantaa sen.

on siirryttävä reagoinnista ennakointiin

Toivottavat tulevaisuudet tulee valita ja rakentaa

Olemme tottuneet siihen, että elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat pääosin hyvin. Hyvinvoinnin pohja on kuitenkin monin tavoin murenemassa, kuten Sitran megatrendit osoittaa. Emme voi siis enää olettaa, että asiat menevät tulevaisuudessa niin kuin ovat aiemmin menneet. On siirryttävä reagoinnista ennakointiin. Sen sijaan, että vain pelkäisimme pahinta, on meidän unelmoitava paremmasta maailmasta. Tulevaisuuden tutkimuksen pioneerin Eleonora Massinin (1982) sanoin “Tulevaisuutta ei tule vain ennakoida tai unelmoida, vaan myös valita ja rakentaa. Ennakointi on tärkeää valitaksemme minne olemme menossa. Tulisi edetä ajattelemaan toivottavia tulevaisuuksia.”

Usko on luja luottamus siihen, jota toivotaan, ohjautuminen sen mukaan, mikä ei vielä näy. Ehkä meidän tulisi siis varautumisen rinnalla vahvistaa uskoamme hyvinvoivaan tulevaisuuteen ja ohjautua sen mukaan. Kun katsomme historiaan tiedämme toimintamme lopputulemat ja voimme tarkastella niiden kautta prosessia. Ennakoinnissa emme taas tiedä lopputulemia, mutta voimme unelmoida, luoda vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja toteuttaa toivottaviin tulevaisuuksiin johtavia prosesseja.

meillä on valta muuttaa hyvinvoinnin suuntaa

Meillä on valta muuttaa tulevaisuutta. Valintamme vaikuttavat asioihin. Oli kyse sitten henkilökohtaisesta hyvinvoinnista, ihmissuhteista, kunnan palveluista, yhteiskunnan päätöksistä. Tulevaisuudessa muun muassa kuntien vastuutehtävä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä kasvaa. Hyvinvointijohtaminen on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuuden hyvinvointihaasteisiin varautumisessa ja hyvinvointia kannattelevan arjen mahdollistamisessa meille kaikille.

On toki paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta mielestäni on hedelmällisempää keskittyä niihin asioihin, joihin voimme. Voimme palastella hyvät teot ja tavoitteet pieniksi murusiksi arjen keskelle, antaa niiden johtaa kohti unelmiamme, tavoitteitamme, toivovaamme tulevaisuutta. Minkälaisen huomisen sinä haluat olla tekemässä?