turvallisuuden tunne on kestävän hyvinvoinnin perusta

Turvallisuus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä – niitä ei voi erottaa toisistaan. Turvallinen ympäristö on kuin vankka perusta, jonka päälle hyvinvointi rakentuu. Kun tunnet olosi turvalliseksi, voit keskittyä muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, kuten sosiaalisiin suhteisiin, fyysiseen terveyteen ja henkiseen tasapainoon. Mutta miten turvallisuutta voidaan edistää ja ylläpitää eri tasoilla – kodeissa, arjen yhteisöissä ja laajemmin yhteiskunnassa? Tarkastellaanpa tätä tarkemmin.

Turvallisuus on tunne, jota voimme vahvistaa.

Voimme keskittyä siihen, mikä on hyvää ja puhua siitä, mikä on hyvin. Voimme auttaa läheisiämme keskittämään huomionsa huolista mahdollisuuksiin.

Turvallisuus – Hyvinvoinnin Peruskivi

Turvallisuus luo tilan, jossa ihminen voi kokea olevansa vapaa uhista ja peloista. Se on lähtökohta, joka mahdollistaa stressin hallinnan, henkisen tasapainon ja kyvyn kehittää itseään. Ilman tunnetta turvallisuudesta emme voi tuntea kuuluvamme yhteisöön tai yhteiskuntaan. Silloin emme myöskään voi hyvin. Turvallisuus on hyvinvoinnin kivijalka. Ilman vahvaa perustaa se ei ole kestävä.

Turvallisuuden kokemus on yksilöllinen, mutta se heijastuu koko yhteisöön. Kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi kotona, koulussa, työpaikalla ja julkisilla paikoilla, he voivat keskittyä itsensä kehittämiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaadun parantamiseen. Tämä vaikuttaa suoraan yhteiskunnan hyvinvointiin: turvassa olevat ihmiset ovat onnellisempia, terveempiä ja tuottavampia.

Koti – Turvan Ensimmäinen Linnoitus

Koti on paikka, jossa turvallisuus alkaa. Turvallinen kotiympäristö tukee perheenjäsenten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tämä ei tarkoita pelkästään lukittuja ovia tai palovaroittimia, vaan myös psykologista turvallisuutta. Jokaisen tulisi tuntea olonsa hyväksytyksi ja arvostetuksi kodissaan.

Fyysistä turvallisuutta voidaan edistää yksinkertaisin keinoin, kuten varmistamalla, että asunnossa on asianmukaiset palovaroittimet, ensiaputarvikkeet ja selkeät pelastussuunnitelmat hätätilanteiden varalle. Lisäksi henkinen turvallisuus syntyy siitä, että perheessä käydään avoimia keskusteluja ja jokainen tuntee tulevansa kuulluksi. Lasten ja nuorten kohdalla tämä voi tarkoittaa selkeitä rajoja, mutta myös luottamuksen ilmapiiriä, jossa voi puhua avoimesti mieltä painavista asioista.

Yhteisöt – Turvallisuuden ja Hyvinvoinnin Verkosto

Arjen yhteisöt, kuten koulut, työpaikat ja harrastusryhmät, ovat ratkaisevia turvallisuuden tunteen luomisessa. Näissä ympäristöissä vietetään suuri osa ajasta, ja niillä on merkittävä vaikutus yksilön hyvinvointiin. Hyvinvointijohtamisessa korostuu yhteisöllisyyden tukeminen: turvallinen ja kannustava ilmapiiri antaa tilaa luovuudelle ja oppimiselle.

Työpaikoilla turvallisuuden ylläpito edellyttää toimivia työturvallisuuskäytäntöjä ja vahvaa johtajuutta. Tämä ei tarkoita pelkästään fyysisten riskien vähentämistä, vaan myös henkisen turvallisuuden tukemista. Työntekijöiden tulee tuntea, että heillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Johtajien tehtävä on varmistaa, että työpaikalla vallitsee arvostava ilmapiiri, jossa jokainen voi olla oma itsensä.

Kouluissa turvallisuus näkyy kiusaamisen ehkäisyssä ja avoimessa vuorovaikutuksessa opettajien ja oppilaiden välillä. Opettajien rooli turvallisuuden edistäjinä on keskeinen, mutta myös vanhemmilla ja paikallisilla yhteisöillä on vastuunsa. Avoin keskustelukulttuuri ja turvallinen kouluympäristö luovat pohjan oppimiselle ja lasten hyvinvoinnille.

Kunnat ja Yhteiskunta – Turvallisuuden Mahdollistajat

Kuntien ja koko yhteiskunnan rooli turvallisuuden edistämisessä on ratkaiseva, sillä ne tarjoavat puitteet, joissa turvallisuus voi kukoistaa. Kuntatasolla voidaan panostaa esimerkiksi toimivaan infrastruktuuriin, kuten valaistuihin kadunpätkiin, turvallisiin julkisiin tiloihin ja tehokkaisiin pelastuspalveluihin. Näiden avulla luodaan ympäristö, jossa ihmiset voivat liikkua vapaasti ja tuntea olonsa turvatuksi.

Yhteiskunnallisella tasolla turvallisuuspolitiikka ulottuu laajemmalle: se kattaa kriisinhallinnan, sosiaaliturvan ja poliisitoimen. Esimerkiksi sosiaalipalvelut ja mielenterveystyö ovat tärkeitä hyvinvoinnin tukipilareita, jotka voivat ehkäistä turvattomuuden tunteita ja auttaa ihmisiä selviämään vaikeista elämäntilanteista. Tiedolla johtaminen on keskeisessä roolissa, sillä se auttaa tunnistamaan alueita, joilla tarvitaan panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Turvallisuuden Ylläpitäminen on Kaikkien tehtävä

Turvallisuuden ylläpitäminen on kaikkien vastuulla. Yksilöt, yhteisöt, kunnat ja valtion toimijat muodostavat ketjun, joka tukee toisiaan. Se, miten tätä yhteistyötä johdetaan ja kehitetään, vaikuttaa suoraan hyvinvoinnin tasoon. Hyvinvointijohtaminen tarkoittaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmat.

Esimerkiksi kunnissa hyvinvointijohtaminen voi tarkoittaa investointeja nuorten tukipalveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin, jolloin ehkäistään syrjäytymistä ja luodaan turvallisia kasvuympäristöjä. Samalla se tarkoittaa yhteistyötä poliisin, terveydenhuollon ja koulutoimen välillä, jotta tukea tarvitsevat saavat oikeanlaista apua. Kodeissa ja yhteisöissä taas yksinkertaiset teot, kuten toisen huomioiminen ja avoin keskustelu, voivat olla merkittäviä turvallisuuden tunteen rakentamisessa.

Turvallisuus Tulevaisuuden Varmistajana

Maailma muuttuu nopeasti, ja myös turvallisuuteen kohdistuvat haasteet monimutkaistuvat. Ilmastonmuutos, digitalisaatio ja yhteiskunnalliset muutokset voivat aiheuttaa uusia turvattomuuden tunteita, mutta samalla ne tarjoavat mahdollisuuksia kehittää turvallisuutta uudella tavalla. Esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan parantaa tiedonkulkua kriisitilanteissa ja ennakoida ongelmia tehokkaammin.

Tulevaisuudessa turvallisuus ja hyvinvointi tulevat olemaan yhä tiiviimmin sidoksissa toisiinsa. Onnistunut hyvinvointijohtaminen vaatii kykyä nähdä näiden kahden yhteys ja panostaa molempiin. Turvallisuuden varmistaminen ei ole vain reagoimista uhkiin, vaan myös proaktiivista työtä, jossa rakennetaan yhteiskuntaa, joka tukee jokaisen yksilön hyvinvointia.

Turvallisuus on enemmän kuin fyysinen suoja – se on tunne siitä, että olemme turvassa, kuulumme yhteisöömme ja voimme luottaa tulevaisuuteen. Me jokainen voimme myös omalta osaltamme vahvistaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Voimme keskittyä siihen, mikä on hyvää ja puhua siitä, mikä on hyvin. Voimme auttaa läheisiämme keskittämään huomionsa huolista mahdollisuuksiin.

Tulevaisuuksia ennakoimalla voimme ohjautua toivomiemme tulevaisuuskuvien mukaan sekä kehittää resilienssiä, selviytymiskykyä erilaisissa olosuhteissa. Tämä vahvistaa omaa, yhteisömme ja organisaation kykyä kohdata erilaisia tilanteita haasteina ja mahdollisuuksina, joissa pääsemme näyttämään vahvuuksiamme ja sitä, että yhdessä meistä on paljon enempään kun uskommekaan. Turvallisuus on hyvinvoinnin perusta, jota voimme yhdessä vahvistaa pienillä hyvillä teoilla joka päivä.