Turvallisuus syntyy yhteydestä, ei uhan poistamisesta

Turvallisuus on hyvinvoinnin perusta, joka ulottuu elämän kaikille osa-alueille. Tässä ajassa, kun maailman uutiset tuovat epävarmuutta entistä lähemmäs, turvallisuuden tunteemme joutuu usein koetukselle. Miten voimme vahvistaa tätä perustavanlaatuista tunnetta niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin? Hyvinvointijohtamisen keinoin voimme rakentaa yhteisöllistä turvaverkkoa, joka auttaa meitä kohtaamaan haasteet yhdessä. Näin voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus elää tasapainoista ja mielekästä elämää.

“Turvallisuus ei ole uhkien poissaoloa.

Se on yhteyden läsnäoloa. “

Gabor Maté

Turvallisuuden tunteella on keskeinen rooli hyvinvoinnissa: se luo pohjan ihmisen kasvulle, kehitykselle ja kyvylle elää tasapainoista elämää. Ilman sitä ihminen on jatkuvassa hälytystilassa, mikä vie energiaa ja heikentää elämänlaatua. Turvallisuuden tunne on välttämätöntä sekä psyykkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Jokainen meistä kaipaa varmuutta, johon turvautua, olivatpa kyseessä oman arkemme tutut asiat tai laajemmat yhteiskunnalliset olosuhteet.

Maailman haasteet ja turvallisuudentunteen horjuminen

Nykyään turvallisuuden tunne on yhä enemmän uhattuna, ja yksi merkittävä syy on maailman tapahtumien tuoma epävarmuus. Sodat, taloudelliset kriisit, ilmastonmuutos ja jopa luonnonkatastrofit tuntuvat tulevan osaksi arkea median kautta. Globaali tiedonvälitys tuo maailman tilanteet ja haasteet niin lähelle, että niistä voi syntyä jatkuva epävarmuuden ja huolen tila. Tämä vaikuttaa monen turvallisuudentunteeseen, kun omakin elinympäristö saattaa alkaa tuntua uhatulta ja epävarmalta.

Turvallisuudentunteen vahvistaminen

Kun turvallisuudentunne horjuu, sen tietoinen vahvistaminen on tärkeää. Tämän voi jakaa kolmeen osa-alueeseen: psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen.

  1. Psyykkinen turvallisuus – Mielenrauhan tukeminen on erityisen tärkeää silloin, kun ulkoiset tekijät aiheuttavat huolta. Erilaiset mindfulness-harjoitukset ja stressin hallintaan kehitetyt menetelmät voivat auttaa palauttamaan mielenrauhaa., mutta tärkeää on myös rajoittaa jatkuvaa uutistulvaa, sillä sen seuraaminen voi luoda ahdistusta ja hallinnan tunteen menettämistä. Psyykkinen turvallisuus kasvaa, kun on mahdollisuus purkaa huolia läheisille tai ammattilaisille. He auttavat usein myös keskittämään huomioihin niihin asioihin, jotka on nyt ihan hyvin.

  2. Fyysinen turvallisuus – Perusturvallisuus lähtee siitä, että elinympäristö on fyysisesti turvallinen. Arjen turvallisuutta voi vahvistaa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi terveellisiin elintapoihin, uhkiin varautumiseen ja riskien minimointiin. Hyvät elintavat ja terveyden vaaliminen antavat vahvan perustan hyvinvoinnille ja fyysiselle turvallisuuden tunteelle. Elämään kuuluu jossain määrin erilaiset fyysiset haaverit ja onnettomuudet, mutta onneksi meillä on erinomainen kyky toipua ja parantua myös niistä.

  3. Sosiaalinen turvallisuus – Turvallisuudentunne vahvistuu, kun tunnemme kuuluvamme yhteisöön ja tiedämme, että ympärillämme on ihmisiä, joihin voimme luottaa. Sosiaalinen turvaverkko – perhe, ystävät, työyhteisö ja muu yhteiskunnallinen tukiverkosto – antaa tärkeää turvaa. Sosiaalista turvallisuutta tukee avoimuus ja tasa-arvoinen ilmapiiri, jossa jokainen voi tuntea olonsa hyväksytyksi ja arvostetuksi. Sen vahvistamisessa voimme jokainen olla tekemässä osamme.

Emme voi poistaa kaikkia maailman uhkia. Pelko ja ahdistus ovat terveitä tunteita epävarmuuden aikoina. Mutta kuten lääkäri Garbor Maté on todennut, turvallisuus ei ole uhkien poissaoloa, vaan yhteyden läsnäoloa. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Ja siksi meidän jokaisen on tärkeää kokea kohtaavamme elämän tarjoamat haasteet yhdessä. Jaetut murheet kun on puolet kevyempi kantaa.

Hyvinvointijohtaminen turvallisuuden vahvistajana

Näinä aikoina hyvinvointijohtaminen korostuu, sillä se tuo esille strategisia keinoja tukea sekä yksilöiden että yhteisöjen turvallisuutta ja hyvinvointia. Hyvinvointijohtaminen perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta edistetään johdonmukaisesti. Yritykset ja julkiset organisaatiot voivat vahvistaa turvallisuuden tunnetta esimerkiksi tukemalla avoimuutta ja läpinäkyvää viestintää sekä tarjoamalla tukea työntekijöiden jaksamiseen. Tämä lisää työntekijöiden luottamusta, sitoutumista ja turvallisuudentunnetta.

Koko yhteiskunnan tasolla hyvinvointijohtaminen voi luoda pohjan yhdenvertaisuudelle ja yhteisöllisyydelle, jotka lisäävät kansalaisten luottamusta toisiinsa ja yhteisiin instituutioihin. Hyvinvoivassa yhteisössä yksilön on helpompi saavuttaa turvallisuudentunne ja elää täysipainoista elämää. Vaikka turvallisuuden tunne on yksilöllinen kokemus, se rakentuu pitkälti yhteisistä rakenteista ja toimintatavoista. Hyvinvointijohtaminen voi osaltaan vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja tukea jokaista meistä elämään tasapainoista ja mielekästä elämää kaikissa elämän vaiheissa.

Edellinen
Edellinen

Vuorovaikutus tehokkaan hyvinvointijohtamisen ytimessä

Seuraava
Seuraava

Festina lente - kiiruhda hitaasti